ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Autismikirjon ja psykoosin eroja


Piirre
Autismikirjo  
Psykoosihäiriöt
Puheen yksityiskohtaisuus
Korostunut 1)
Ei tyypillinen piirre 2)
Puheen kirjakielisyys
Korostunut
Ei tyypillinen piirre
Puheen ja ajatusten outous
Logiikka omaperäistä
Selvemmin realiteetin vastaisia
Viive vastaamisessa
Vastaukset usein asiallisia, tarkkoja
Vastaukset lyhyitä, tai hajanaisia
Sosiaalinen muodollisuus
Korostuneen korrektia, yliopittua
Ei tyypillinen piirre
Itsekseen hymyily, naureskelu
Omiin mielleyhtymiin reagointi
Harhoihin reagointi 3)
Poikkeava katsekontakti
Usein ohi kasvoista tai sivuille kohdistuva 4)
Usein levottomammin
harhaileva, pistävä 3)
  1. Poikkeuksena kielellisesti heikkolahjaiset.
  2. Juuttuminen toistelemaan jotain yksityiskohtaa mahdollista.
  3. Akuutissa psykoosissa tai skitsofreniassa.
  4. Silmiin katsoessaan voi olla intensiivinen.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet

Taulukossa on kuvattu sosiaalisen vuorovaikutuksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Sosiaalinen kanssakäyminen on usein pulmallista sekä autismin kirjon lievimmissä muodoissa että psykoosihäiriöissä. Molemmissa sosiaaliset tilanteet ovat tavallista kuormittavampia, mikä voi johtaa niiden välttelemiseen. Lievemmin autistiset henkilöt voivat kaivata sosiaalisia suhteita, mutta vuorovaikutus voi olla kömpelöä ja sitä leimaa yleisesti sosiaalisen tilannetajun puute, ts. puutteellinen intuitio ja spontaanin mukautumisen niukkuus. Tämä voi näkyä korostuneen korrektina ja kaavamaisena vuorovaikutuskäyttäytymisenä.

Autisminkirjon henkilö saattaa tulkita sanalliset viestit kirjaimellisesti tai jättää huomiotta sanattomat viestit (35). Lisäksi henkilön omat sanattomat viestit, kuten ilmeet ja eleet, voivat olla puutteellisia tai poikkeavia. Toisten ihmis ten tarkoitusten väärintulkinta saattaa autismin kirjosta kärsivän henkilön kohdalla antaa vaikutelman paranoidisuudesta. Sekä autismin kirjon häiriöissä että psykoosihäiriöissä, erityisesti skitsofreniassa, kielellistä kyvykkyyttä leimaa usein konkreettisuus. Autismin kirjon lievemmässä muodossa, Aspergerin oireyhtymässä henkilö ymmärtää sanat usein liian kirjaimellisesti huolimatta muuten hyvästä käsitteellistämiskyvystä.

Kirjaimellisuus voi johtaa helposti väärinymmärryksiin ja konfliktitilanteisiin sosiaalisissa tilanteissa. Tämä on otettava huomioon myös tehtäessä diagnostista haastattelua esimerkiksi aistiharhojen osalta. Kysymystä ja potilaan vastausta tarkentamalla pääsee todennäköisemmin selvyyteen siitä, onko kyse harhasta. Mikäli kyse ei ole selvästi harhasta, sitä ei pitäisi ylitulkita oireeksi psykoottisuudesta. Lisäksi autismin kirjon häiriöissä tyypilliset aistiyliherkkyydet aiheuttavat ahdistavia kokemuksia, joiden verbalisointi saattaa aiheuttaa vaikutelman aistiharhoista tai ajattelutoimintojen outoudesta. Luotettava harhaluulojen ja kuuloharhojen arviointi voikin olla erittäin haasteellista autismin kirjon häi riöiden kohdalla.

Autismin kirjon lievimmissä muodoissa on ominaista yksin viihtyminen ja itsekseen puuhastelu, mikä saatetaan tulkita virheellisesti skitsofrenian negatiivisiksi oireiksi. Autismin kirjon henkilöt väsyvät helposti toisten seurassa, ja he tarvitsevat yleensä sosiaalisten tilanteiden jälkeen selkeästi aikaa olla yksikseen. Sosiaalisten kontaktien olemassaolo ei poissulje autismin kirjon häiriön mahdollisuutta. Diagnostisesti on tärkeää kartoittaa vuorovaikutuksen laadullisia piirteitä.

On tarpeen selvittää mm. keitä henkilö pitää ystävinään,kuinka usein hän heitä tapaa ja kenen aloitteesta sekä mitä heillä on tapana yhdessä tehdä. Voi nimittäin olla, että henkilö pitää ystävänään ihmistä, jonka on tavannut kerran. Tämä voi johtua autismin kirjon henkilön tavallisuudesta poikkeavasta ymmärryksestä sosiaalisista kuvioista. Asperger-henkilölle voi myös olla kehittynyt ystävyyssuhde pitkän ajan kuluessa lähiympäristössä ilman merkittävää omaa panosta (naapuri/sama luokka/päiväkoti), mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on hankalaa oma-aloitteisesti.

Psykoosihäiriöissä ihmissuhdevaikeudet voivat selittyä useilla erilaisilla mekanismeilla. Negatiiviset oireet voivat johtaa sosiaalisen verkoston kapeutumiseen ja lisäksi korostunut epäluuloisuus ja/tai häiritsevät positiiviset oireet saattavat aiheuttaa toisten seuran välttelemistä. Nämä mekanismit eivät kuitenkaan yksinään selitä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia psykooseissa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu voi heiketä vähitellen psykoosi häiriöissä osin jo esivaiheessa alkavien kognitiivisten vaikeuksien vuoksi; psykoosiin sairastunut tai sairastumassa oleva ei välttämättä muista yhtä hyvin keskusteltuja asioita tai jaksa keskittyä sosiaalisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla.



Lähde:


Lähetä kommentti