5. Autismin diagnoosi on vaikeaa.
Verinäytteestä on yritetty löytää autimin dieagnoosia, mutta toistaiseksi se ei ole tuottanut tulosta.
Uusimpana menetelmänä on tutkittu geenitestejä, mutta sekin on vielä aivan alkutekijössään. Vaikka alttius autismiin on perinnöllinen. edes identtisistä kaksosista molemmilla ei välttämättä todeta autismia. Diagnoosit perustuvat kokonaan käytöksen ja älyllisen kehityksen seurantaan. Tätä prosessia mutkistaa vielä se, että monilla on muita neurologisia liitännäissairauksia kuten ADHD,
ADD, pakko-oireinen häiriö tai Touretten syndrooma. Vaikka diagnoosit ovat kehittyneet viimeisen kymmen vuoden aikana, myös virhediagnoosit ovat yleisiä.
6. Rokotukset eivät aiheuta autismia.
Aiemmin vanhemmat yhdistivät rokotukset autismiin, koska autismia usein alettiin epäillä vasta rokotusten jälkeen. Asiasta julkaistiin tutkimuskin, joka pian todettiin uusilla tutkimuksilla vääräksi. Verkossa kulkee edelleen väittämiä autismin ja rokotusten yhteydestä varsinkin narkoleptiaa aiheuttavan Tamiflu-rokotteen ansiosta.
7. Autismiin ei ole parannuskeinoa.
Autismi on asperger-ihmisten mielestä pikemminkin ominaisuus, kuin vamma. Parannuskeinoa autismiin etsivät lähinnä autististen lasten vanhemmat. Vaikka autismiin ei ole parnnuskeinoa, sen kanssa oppii kyllä elämään. Autismin kirjon oireyhtymä näkyy lähinnä sosiaalisessa kansskäymisessä. Paras apu löytyy lasten ja nuorten sosiaalisesta tuesta ja varhaisesta koulutuksesta.
8. Autismin kirjo ei ole vain lasten ja nuorten ominaisuus.
Autismin kirjon ihmisiä Suomessa elää arviolta yli 50 000. Suurin osa heisä on aikuisia. Täytettyään 18 monet tuen muodot poistuvat ja pitää oppia tulemaan toimeen itsenäisesti. Tämä on vaikeaa kaikielle nuorille aikuisille, mutta varsinkin autisminkirjon ihmisille, joiden sosiaaliset taidot ovat vielä ns. lastenkengissä. Jos autismin kirjon nuori on saanut asianmukaista koulutusta ja kuntotutusta hän saattaa olla paremmassa asemassa, kuin ns. normaali nuori varsinkin jos pääsee tuetun asumisen piiriin. Kaikki autismin kirjon nuoret aikuiset eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä heidän vaikeutensa johtuvat ja joutuvat selviytymään aikuisuuteen siirtymisestä täysin vanhempiensa tuella.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Hans Aspergerin tieteellisiä artikkeleita Asperger, H. (1944), Die „Autistischen Psychopathen“ im Kindesalter. ''Archiv für Psychi...
-
Murrosikä rakentuu jokaisen nuoren kohdalla siihenastisten kokemusten ja omaksuttujen toimintatapojen varaan. Toisaalta se voimakkaana fyy...
-
Asperger valmistui lääkäriksi Wienin yliopistosta vuonna 1931 ja sai ensimmäisen työpaikkansa Wienin yliopistollisen sairaalan lastenklinika...
-
Neurobiologisiin oireyhtymiin, kuten aspergeriin, ei liity väkivaltaisuutta, sanoo lastenneurologian erikoislääkäri Taina Nieminen-von Wendt...
-
Autism spectrum disorders consist of a range of complex neurodevelopmental disorders characterized by social impairments, communication dif...
-
Mikrobiomilla on osoitettu yhteys esimerkiksi erilaisiin allergioihin, atooppiseen ihottumaan, keliakiaan ja diabetekseen. Viitteitä on si...
-
Autismin diagnoosikriteereitä eli tunnusomaisia piirteitä toimintarajoitteeseen ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, kommunikaatio-...
-
Teollistuneiden maiden elintavat voivat köyhdyttää suoliston bakteerikantaa, joka on tärkeä ihmisen hyvinvoinnill...
-
Hyvään vuorovaikutukseen ei kuulu ihmisen ominaisuuksien arvostelu ja perusteeton kritiikki. Vuorovaikutustaitoja ei opita ristiriitatila...
-
Hans Asperger (18. helmikuuta 1906 Hausbrunn, Itävalta-Unkari – 21. lokakuuta 1980 Wien) oli itävaltalainen lastenlääkäri ja erityispedagog...
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti