ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lapsen käytöstä voidaan pitää haastavana kun, Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitys...
-
Suurin osa inhimillistä viestintää on sanatonta. Kuitenkin autistisen lapsen on vaikeaa ilmaista itseään elein ja ilmein. Puhumattomuus, ...
-
Katsekontaktiin liittyvää motivaatiota on tutkittu myös mittaamalla aivojen etuosien aivosähkökäyrästä alfataajuisen (8–13 Hz) aktiviteetin...
-
Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. Tämä käsit...
-
Kasvojen havaitsemiseen liittyvät vaikeudet voisivat olla eräs tekijä autistisille häiriöille ominaisten sosiaalisen käyttäytymisen ongelmie...
-
Haastava käytös yhdistetään myös ympäristötekijöihin. Väenpaljous voi tuntua ahdistavalta, sillä autistiset ihmiset tarvitsevat enemmän tila...
-
Autismin määrittelyyn liittyy lapsen rutiininomainen käytös. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä monasti rutiinit on omaksu...
-
Autistisen käyttäytymisen riskin tunnistaminen mahdollisimman varhain mahdollistaa varhaisen kasvojen tulkintaan suuntautuvan kuntoutuksen ...
2 kommenttia:
Ilari Schouwvliegerin mukaan (HS mielipide 14.10.) televisio vaikuttaa sekä yksilöiden arvomaailmaan. Väkivaltaiset ohjelmat johtavat väkivallan hyväksymiseen ristiriitojen ratkaisumallina. Hänen mukaansa television väkivaltaista viihdetarjontaa olisi jo korkea aika rajoittaa. "Olisi sinisilmäistä väittää, etteikö televisio vaikuttaisi yksilöiden arvomaailmaan ja yleisemmin väkivallan hyväksymiseen ristiriitojen ratkaisumallina."
Neljä viidesosaa alle kouluikäisistä lapsista sanoo pelkäävänsä jotakin televisio-ohjelmaa. Suurin osa peloista liittyy lapsille suunnattuihin ohjelmiin, kertoo elokuussa tarkastettava väitöstutkimus.
Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 210 5-6 –vuotiasta lasta vuosina 1993 ja 2003. Tulosten mukaan molempina tutkimusvuosina lähes 80 prosenttia lapsista kertoi pelkäävänsä jotain TV-ohjelmaa. Vuonna 1993 suurin osa lasten peloista liittyi aikuisille suunnattuihin ja kymmenen vuotta myöhemmin lapsille tarkoitettuihin TV-ohjelmiin.
YM Piia Korhosen mukaan muutos voi selittyä sillä, että vanhempien kontrolli lasten mediankäyttöä kohtaan on tiukentunut. Tulokset myös osoittavat sen, että alle kouluikäistä lasta ei ole välttämättä turvallista jättää katselemaan yksin edes lapsille suunnattuja ohjelmia.
Väitöksen mukaan lasten TV-ohjelmapelot liittyivät etenkin mielikuvitusolentoihin ja väkivaltaan. Mielikuvitusolentoja lapset pelkäsivät erityisesti lastenohjelmista, kun taas väkivaltaa pelättiin aikuisten ohjelmista.
Lapsista 80 prosenttia kertoo nähneensä joskus pelottavaa painajaisunta, mutta vain muutamilla lapsilla painajaiset olivat lähtöisin televisio-ohjelmista.
Korhosen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Lasten TV-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta tarkastetaan Tampereen yliopistossa 15. Elokuuta.
Lähetä kommentti