.jpg)
.png)
Salamancan julistuksessa vuonna 1994 vaadittiin kaikkien vammaisten henkilöiden oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Erityisluokkasijoitusten tuli olla vain "harvinainen poikkeus". Tämä merkitsee jokaisen henkilön suoraa osallistumista. Sen tekevät mahdolliseksi normaaliympäristöön tuodut yksilölliset tukitoimet.
Ensimmäinen suomalainen vammaisten tasa-arvoon tähtäävä laki on vuoden 1987 vammaispalvelulaki. jonka mukaan "kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle".
Vuonna 2008 YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus astui voimaan 20 ratifioinnin jälkeen. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo 30.3.2007.Sopimuksen hyväksyttiin eduskunnassa vasta nyt. Vammaissopimus täydentää muita YK:n ihmisoikeussopimuksia.
Sopimus korostaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava samat oikeudet kuin muilla ja vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Maiden hallituksilla on lainmukainen vastuu vammaisten ihmisoikeuksien suojelussa.
Syrjintäkiellon lisäksi keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos. Jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen.
Vammaisten ihmisoikeudet eivät vieläkään ole toteutuneet sosiaali- ja terveyspalveluissa tai koulutuksessa. Käytännön toteutuksen ajamisessa ja valvonnassa riittää kansalaisjärjestöillä tehtävää yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.
Vammaissopimuksen selkokielinen versio
http://www.globalis.fi/Kv-sopimukset/Vammaisten-henkiloeiden-oikeuksia-koskeva-yleissopimus
http://www.kynnys.fi/vike.html
http://www.vane.to/salamanca.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti