yhteisöllisyys ja isäntävaltaisuus.
Lasten toimeentulosta ja kasvatuksesta piti huolta maatilan muodostama patriarkaalinen yhteisö, jossa isän ja isännän auktoriteetti oli ehdoton niin vaimoon, lapsiin kuin palkollisiinkin nähden. Patriarkaalisuus joka oli koko yhteiskunnan läpäisevä periaate, toteutui myös säätyrakenteen hierarkiassa. Lastenhuollon yhdistäminen talonpoikaistalouteen vahvisti vallitsevaa patriarkaalistahuolenpito- ja sosiaalijärjestelmää aina 1700-luvun puoliväliin saakka, jolloin myöslastenhuolto oli kytketty tiukasti työvoimapolitiikkaan. Myös 1800-luvun yhteiskunnallisista muutoksista seurasi merkittävä käänne vammaisten ihmisten elämässä.
Lähteitä:
Pulma Panu & Turpeinen, Oiva (1987). Suomen lastensuojelun historia. Kouvolan
kirjapaino, Kouvola.
Vehmas Simo (2005). Vammaisuus, johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Tammerpaino, Tampere.
Susanna Leppänen (2010) Kehitysvammainen lapsi lastensuojelussa. Jyväskylän yliopisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti