Koulussa minua häiritsi ala-asteelta lähtien ruokailun meluisa ja levoton tunnelma suunnattomasti. Pojat liikehtivät nopeasti, juoksivat, ja puhuttiin kovalla äänellä. Sosiaaliset virikkeet olivat ylivoimaisia kestää sen lisäksi, että olisi pitänyt pystyä laittamaan ruokaa suuhun, pureskelemaan ja nielemään.
Yläasteella nämä toiminnot tuntuivat erityisen hankalilta, kertoo Sylillisen toimittaja Karla Löfgren. Kaikki kouluruokailussa oli aisteille epämiellyttävää ja ylikuormittavaa. Yhä vieläkin, jos joudun ruokailemaan levottomuutta herättävässä paikassa, pääni tuntuu menevän sekaisin vaikutelmista ja ajatuksista, enkä saa sitä rauhalliseen järjestykseen, vaan rasitun tilanteesta ja ruokailen koneellisesti. Vatsani turpoaa ja tulee kipeäksi. En pysty keskittymään ruokaan enkä nauttimaan siitä, jollei tunnelmani ole hallittu ja turvallinen.
Karla Löfgren (2015) Syömishäiriön taustalla autismin kirjon häiriö? Sylillinen 9.9.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti