.jpg)
Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja ihminen on ihminen vammasta tai häiriöstä riippumatta. Kukaan ei ole henkilönä autisti, kehitysvammainen, epileptikko tai jotain muuta. Autismia esiintyy usein yhdessä muiden vammojen tai sairauksien kanssa. Ympäristön tulee toimia siten, että yksilöllisen häiriön tai vamman kanssa pystyy elämään mahdollisimman normaalia elämää. Henkilön vahvuudet ja heikkoudet on kartoitettava ja tukitoimet suunniteltava tarpeen mukaan.
Koko elämänkaaren mittainen kuntoutussuunnitelma ottaa ohjakset pois henkilöltä itseseltään. Helposti mennään metsään, jos kuntoutus suunnitellaan liian pitkäksi jaksoksi. Ihminen muutuu, niin muuttuu autismikirjon henkilökin. Ympäristöä on muokattava sopivaksi, mutta myös henkilö tarvitsee rakennusaineksia tullakseen toimeen ympäristössä, joka ei ole rakennettu aistihäiriöitä silmällä pitäen.
Autismikirjon henkilöllä on oma erityinen ja yksilöllinen tapa kommunikoida ulkomaailman kanssa ja kehityshäiriö voidaan usein nähdä arjen vuorovaikutustilanteissa ennen varsinaisia tutkimuksia. Lapset voivat taidoiltaan ja käyttäytymiseltään poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Monella autismikirjon lapsella voi olla vaikeus käyttää ja ymmärtää kieltä kommunikaation välineenä.
Kommunikaatiohäiriöiden lisäksi autismikirjon häiriössä muutkin sosiaalisten taitojen häiriöt ovat tavallisia. Nämä voi näkyä yksilöllisinä, eriasteisina sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä. Aistikuormitus ja siihen liittyvä stressi voi näkyä outona ja erikoisena reagointina muihin ihmisiin, ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, tärinään, hajuihin ja makuihin.
Lapsi leikkii usein mieluummin yksin rinnakkaisleikkejä, kuin yhdessä muiden kanssa. Näihin littyy poikkeavat leikit ja toistava käyttäytyminen. Autismin piirteenä on alentunut tai puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, mitä toinen ihminen ajattelee. Vastavuoroisesti muiden on vaikea päätellä, mitä autismikirjon ihmisen päässä liikkuu. Siksi autismia pidetään salaperäisenä ja mystisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti