ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Mitä voidaan tehdä?

Diagnostisiin päätyminen on tärkeä vaihe. mutta se on vasta alku. Sen lisäksi tarvitaan mahdollisimman tarkka arviointi autistisen henkilön kehityksen tasosta, hänen vahvoista ja heikoista puolistaan, jokapäiväisen elämän taidoista, orastavista valmiuksista, hänelle mieleisistä ja vastenmielisistä asioista jne.

Tieto tarvitaan yksilöllisen kuntoutusohjelman laatimiseksi. Arviointi tapahtuu ryhmätyönä, jolloin vanhemmat ja muut autistista henkilöä lähellä olevat ovat tärkeitä asiantuntijoita. Lisäksi tarvitaan lääketieteellistä, psykologista ja pedagogista tutkimusta ja asiantuntemusta juuri autistiseen oireyhtymään liittyen.

Myös kuntoustus on ryhmätyötä. Parhaat tulokset on saatu  erisilla opetus/ohjaus-ohjelmilla, jotka perustuvat yksilöllisesti "räätälöityihin" tavoitteisiin ja keinoihin sekä kutoutujien aktiivisuuteen ja yhteisesti sovittuihin menettelytapoihin.






















Aspergerin oireet eivät katoa harjoittelemalla

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
Lähetä kommentti