Miten elämäsi muuttui?

Minun elämäni on muuttunut kaiken aikaa vain ja ainoas- taan positiiviseen suuntaan. Autismisäätiön toimesta pääsin laittamaan jalkani oven väliin, kun Autismiliitolla oli menossa Empowerment-projekti ja siellä alettiin avaa maan verkkolehti Puoltajaa. 

Menin Puoltajalehteen mukaan erään Autismisäätiön työntekijän kannustuksella, sillä osasin kirjoittaa monenlaisia asioita, lisäksi myös valokuvata ja piirtää. Tosin vielä en ole piirtänyt Puolta- jaan kuvia. Pitäisi joskus tehdä sellaistakin hommaa, jos vain aika liikenee. Verkkolehti Puoltajaan mukaan tulon jälkeen alkoi sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista ”ihmeellistä” elämässäni. Aloin mennä myös tuona vuonna vertaistukiryhmiin, jotka kokoontuvat Malmilla eräässä kerhotilassa. Näin siksi, koska Lohjalla ei ole aikuisille autisminkirjon henkilöille juurikaan vertaistukiryhmiä. Tämä siis oli vuosi 2009.

Vuonna 2010 jäin pysyvälle eläkkeelle, koska jotkut läheiset olivat painostaneet minua menemään töihin ja opiskelemaan. Puhuin sitten loppujen lopuksi psykiatrini kanssa näistä asioista ja erilaisista ongelmakohdista, joita voisi vielä byrokratia lisätä esimerkiksi työnhakuprosessissa. Muistan kuinka toukokuussa 2010 täytimme psykiatrini kanssa eläkepapereita ja elokuussa 2010 tulikin jo päätös eläkkeelle pääsemisestä. Olin kovin riemastunut asiasta. Tunsin siis olevani vapaa kuin taivaan lintu. Myös- kin sain ensimmäistä kertaa kunnollisia ystäviä vertaisis- tani ja parisuhteen.

Elin parisen vuotta diagnoosikriisissä ja en osannut nimetä tunteitani kunnolla, eikä kukaan voinut pukea niitä sanoiksi. Niinpä silloin käyttäydyin vielä aggressiivisesti ja defensiivisesti. Myöhemmin vuonna 2010 menin ratsastusterapiaan ja sain hevosen kautta synnytettyä hyvän luottamussuhteen myös terapeuttiini. Nautin ratsastus- terapiasta ja sinne voisin joskus mennä uudestaankin. Opin ratsastusterapian avulla hallitsemaan vihaani ja kiukkuani muita ihmisiä kohtaan. En enää kauppojen ruuhkissa juurikaan töninyt toisia ihmisiä ja jollakin tasolla opin olemaan myös diplomaattisempi toisia ihmisiä kohtaan.

Autismi- ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa Minun tarinani - kertomuksia autismin kirjolta, joissa kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa. Tarinat ovat eri ikäisten autismin kirjon ihmisten tai heidän omaistensa kirjoittamia ja kirja on kuvitettu kuvataiteilija Tuuli Aution vesiväritöillä. Kirjan voi tilata itselleen tai edustamalleen organisaatiolle postikulujen hinnalla osoitteesta info[at]autismiliitto.fi.