Lapsen hyvinvointi suojaa haastavala käytökseltä. Leikki ja liikunta on erinomaisia keinoja lapsen rauhoittamiseksi.
Fyysinen harjoitus auttaa lasta hallitsemaan kehoaan ja astitoiminna rajoittuneisuutta, motoorista kömpelyyttä, kommunikaatiovaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Lisäksi se on helposti yhdistettävissä vapaa-aikaan, harrastuksiin ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Hyvä ravinto, säännöllinen ”hupi”-toiminta, rentoutusharjoitukset, aromaterapia, hieronta ja taiteelliset ilmaisulliset toiminnat auttavat lasta voimaan hyvin.
Fyysinen harjoitus auttaa lasta hallitsemaan kehoaan ja astitoiminna rajoittuneisuutta, motoorista kömpelyyttä, kommunikaatiovaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Lisäksi se on helposti yhdistettävissä vapaa-aikaan, harrastuksiin ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Hyvä ravinto, säännöllinen ”hupi”-toiminta, rentoutusharjoitukset, aromaterapia, hieronta ja taiteelliset ilmaisulliset toiminnat auttavat lasta voimaan hyvin.
Ennenkuin käytöstä voidaan muuttaa, on tarpeen oppia hallitsemaan sitä. Ensisijaista on että lapsi itse oppii hallitsemaan omaa tunne-elämäänsä ja muuttamaan haastavan käyöksen positiivisen kommunikaation malliin.
Ennen kuin lapsen käytös muuttuu, meidän pitää silti tulla toimeen hänen kanssaan. Tämä vaatii, että laitoksen, koulun ja kodin olosuhteet on suunniteltu niin, että haastavaan käytökseen voidaan varautua positiivisilla keinoilla.
Konfliktitilanteet nostavat tunteita, tähän pitäisi varautua ajoissa, joilla saadaan oma tunnetila pysymään tyynenä. Fyysisiä rajoituksia pitäisi välttää viimeiseen asti ja pitää tarkasti sopia, mitä ne ovat.
Hyvässä riskianalyysissä punnitaan mitä seurauksia pakkotilanteilla on. Jos lasta ei päästetä uimaan muiden lasten kanssa, ja hän kiukustuu siitä, paheneeko käytös, jos vaihtoehtona on, että lapsen pyyntöön suostutaan ja päästetään uimaan muiden mukana?
Kasvattajat saattavat tuomita menettelyn ”haastavan käyttäytymismallin vahvistamisena”. Parempi tapa analysoida tilannetta on, että menettelyllä vältetään konflikti, joka auttaa konflikteista vapaan ympäristön luomisessa ja samalla se vahvistaa kommunikaatiotaitoja, ylläpitää ymmärrystä ja erilaisuuden sietoa. Mitä hyötyä henkilökunnallekaan olisi pakottamisesta ja agressiivisen tilanteen luomisesta. Mitäpä lapset voisivat oppia sellaisesta konfliktista.
Ennen kuin lapsen käytös muuttuu, meidän pitää silti tulla toimeen hänen kanssaan. Tämä vaatii, että laitoksen, koulun ja kodin olosuhteet on suunniteltu niin, että haastavaan käytökseen voidaan varautua positiivisilla keinoilla.
Konfliktitilanteet nostavat tunteita, tähän pitäisi varautua ajoissa, joilla saadaan oma tunnetila pysymään tyynenä. Fyysisiä rajoituksia pitäisi välttää viimeiseen asti ja pitää tarkasti sopia, mitä ne ovat.
Hyvässä riskianalyysissä punnitaan mitä seurauksia pakkotilanteilla on. Jos lasta ei päästetä uimaan muiden lasten kanssa, ja hän kiukustuu siitä, paheneeko käytös, jos vaihtoehtona on, että lapsen pyyntöön suostutaan ja päästetään uimaan muiden mukana?
Kasvattajat saattavat tuomita menettelyn ”haastavan käyttäytymismallin vahvistamisena”. Parempi tapa analysoida tilannetta on, että menettelyllä vältetään konflikti, joka auttaa konflikteista vapaan ympäristön luomisessa ja samalla se vahvistaa kommunikaatiotaitoja, ylläpitää ymmärrystä ja erilaisuuden sietoa. Mitä hyötyä henkilökunnallekaan olisi pakottamisesta ja agressiivisen tilanteen luomisesta. Mitäpä lapset voisivat oppia sellaisesta konfliktista.
Clarke, D. J. (1999) Bioligical aspects of challenging behaviour. Teoksessa J. Porter (toim.) Challenging Behaviour and Learning Difficulties, Module 11. The University of Birmingham, Birmingham
Clements, J.& Zarkowska, E. (2000) Behavioural Concerns ans Autistic Sprctrum Disorders Jessica Kingsley, London
Donnellan & Leary (1995) Movment differences and Diversity in Autism / Mental Retardation. DRI Press, Madison WI
Jones G, (2002) Educational Provision for Children with Autism and Asperger Syndrome
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti