Aleksanteri Aspelundin ja Salli Antilan tutkimustyö Helsingin yliopistossa kumosi vanhan käsityksen, että aivot olisivat imusuonistosta erillinen elin.
Uudet anatomiset löydökset ovat erittäin harvinaisia. Löytö lähti havainnosta, että silmässäkin kulkee imusuonen kaltainen suoni, vaikka sen ajateltiin olevan imusuoniston ulkopuolella. Imusuonia löytyi pian myös aivoja ympäröivästä aivokalvosta.
Selvisi että imusuonet osallistuvat aivojen kudosnesteen ja aivo-selkäydinnesteen säätelyyn. Neste kulkee näistä myös kaulan imusolmukkeisiin. Imusuonisto palauttaa kudoksissa olevaa nestettä, valkuaisaineita ja valkosoluja verenkiertoon. Samalla se suodattaa ja tunnistaa kudoksista bakteereja ja viruksia.
Aivokalvon imusuonet saatiin mikroskoopissa näkyviin tutkimalla hiiriä, joiden imusuonet fluerisoivat. Havainto täydentää ymmärrystä monista neurologisista sairauksista, kuten Alzheimerin ja MS-taudista. Niissä aivojen hermosoluja tuhoavat veren aineisosat, jotka eivät normaalisti siirry verenkierrosta aivoihin.
Valkuaisaineiden ja solujen liikenne imusuonia pitkin voi olla keskeisen tärkeää. Uusi havainto saattaa auttaa selvittämään myös muiden neurologisten tilojen kuten autismikirjon häiriön syntyä.
Johanna Junttila: Suomalaistutkijat löysivät aivoista imusuonia, joita siellä ei oppikirjojen mukaan pitänyt olla HS Tiede 16.6.2015
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti