Immuunipuolustus rakentuu bakteerien avulla lapsen ensimmäisinä vuosina. Olennaisia tekijöitä tässä ovat alatiesynnytys, jolloin lapsi saa äitinsä emättimestä ensimmäisen suojaavan maitohappobakteeripeitteen iholleen, sekä imetys, joka vahvistaa lapsen suolistoflooraa.
Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen immuunipuolustusta kehittävät bakteerit, joita lapsi saa kaikesta mitä suuhunsa laittaa. Liian steriilissä ympäristössä elävien länsimaisten ihmisten suolistofloora ei ole iskukunnossa. Valmisruoka on steriiliä eikä anna bakteeritäydennystä siten kuin kotiruoka. Mikrossa sitten tapetaan loputkin.
Mikrobit osallistuvat ruoan sulamattomien ainesosien pilkkomiseen, valmistavat meille vitamiineja ja muita ravinteita ja hävittävät myrkkyjä. Antibioottien käyttö kehittää vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja antibiootit tappavat hyödyllisenkin suolistoflooran. Rasvaton ruokavalio lisää elimistön omaa rasvantuottoa, joka kasvattaa rasvakerrosta ja kolesterolia sisäelimistömme ympärille. Nykyinen elintapa aiheuttaa allergioita. Kaikkia loisia ei tarvitse tappaa, sillä niistyä voi olla hyötyä meille.
Varsinkaan ne ihmiset, joiden maksan toiminnassa on ongelmia, eivät pysty enää kovin hyvin neutraloimaan huonojen bakteerien haitallisia aineita ja tuntevat sen joskus myös nahoissaan. Bakteerimyrkyillä on erilaisia vaikutuksia väsymyksestä vapinaan ja koomaan asti.
Giulia Enders (2015) Suoliston salaisuus, Otava, Keuruu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti