ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

torstai 8. tammikuuta 2015

Itseään toteuttava diagnoosi

Autistien käytös mukautuu hoitoympäristöön, joka puolestaan muokkautuu ilmiötä koskevan tieteellisen tiedon perusteella. 

Tällaisessa tapauksessa takaisinkytkentä kuitenkaan tuskin johtaa kovin dramaattisiin muutoksiin häiriön luonteessa. Eräs esimerkki tästä suhteellisen heikosta takaisinkytkennästä on autismin syyhypoteesien kehitys: 1940-luvulta varhaisista diagnooseista 1960-luvulle asti ajateltiin, että autismi aiheutui varhaisesta lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen ongelmasta. Autismin syynä pidettiin emotionaalisesti kylmiä niin sanottuja jääkaappiäitejä.

Myöhemmin virheelliseksi osoitetun hypoteesin seurauksena oli varmaankin suuri joukko traumatisoituneita ja syyllistettyjä vanhempia, mutta vakavasti autististen lasten käyttäytyminen tuskin sinänsä merkittävästi muuttui tämän hypoteesin ja siihen liittyvän tiedon seurauksena.

Sen sijaan syyllistäinen aiheuttaa masennusta, joka vaikuttaa vanhempien kykyyn hoitaa jälkikasvuaan. Eli sen sijaan, että vanhempia olisi autettu, aiheutetiin lisähuolta näissä perheissä. Tuloksena oli itseään toteuttava diagnoosi.



Lähteet:
  • Hacking I.(2009). Mitä sosiaalinen konstruk- tionismi on? Tampere: Vastapaino. Alkuteos The Social Construction of What. Cambridge: Harvard University Press, 1999. 
  • Kuorikoski J. ja  Pöyhönen S. (2009) Ihmistieteelliset luokitukset ja sosiaaliset takaisinkytkentämekanismit T&E 4/09 Ihmistieteellisistä luokituksista 
  • Tani P. & Nieminen-von Wendt T. & Lindberg N. & von Wendt L. (2004). ”Aspergerin oireyhtymä aikuisiässä.” Duodecim 120, 693–698.
Lähetä kommentti