Aikamme sairaus

Vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja, ennustaa Maailman terveysjärjestö. Onko masennus vain yksilön sairaus vai onko yhteiskunnassamme asioita, jotka tuottavat masennusta?

Masennuksesta puhutaan silloin kun ihmisellä on pidemmän aikaa, viikkojen ajan, yhtäjaksoisesti alentunut mieliala, heikentynyt toimintakyky ja kun mielialan säätely on irtaantunut asioista, jotka siihen liittyvät. Masennukseen kuuluu usein myös ruumiillisia oireita, kuten erilaisia kiputiloja.

Masennuksen Käypä hoito -kuvauksessa vuodelta 2011 todetaan toistuvien ja vaikeiden masennustilojen taustalla olevan usein sekä perinnöllinen alttius että laukaiseva ulkoinen tekijä, kuten kuormittava elämänmuutos, pitkäaikainen stressi tai läheisen ihmissuhteen puute.

Masennus sanana on kokenut inflaation. Arkikielessä masennuksesta saatetaan puhua silloinkin kun kyse on hetkellisistä tuntemuksista. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä yhä useampi voi saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, sillä tukipäätöksiä eivät enää rajoita määrärahat.

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota kuullaan Suomessa nimitettävän usein jo kansantaudiksi. Mediaseksikkyydestään huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Kuitenkin tutkimusten mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein mm. lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Lähde: MOT: Masentavat lääkkeet, TV1

Masennuksesta kansantauti

Työssä uupuneet naiset kokivat masennusdiagnoosin ristiriitaiseksi