ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Aspeger ja lahjakkuus


"Tällä hetkellä piirtämiseen, maalaamiseen ja musiikkiin liittyvät savant-taidot näyttävät olevan yhteiskunnassa kaikkien arvostetuimpia. Autismin kirjoon liittyvien hahmotuksen poikkeavuuksien ymmärtämisen pitäisi kuitenkin johtaa siihen, että huomattaisiin näiden poikkeavuuksien tuottavan korkean tason taitoja ja asiantuntemusta sellaisilla aloilla kuin tietotekniikka, tekniset alat ja matematiikka. Tässä artikkelissa kuvaillusta ja muusta vastaavasta tutkimuksesta voidaan vetää tämä tärkeä johtopäätös: savant –taidot ovat suhteellisen harvinaisia, mutta taidot, joita autismin kirjon ihmisillä on nähty monissa tutkimuksissa, ovat yleisiä autismin kirjolla. Nämä taidot kaipaavat kouluttamista ja rohkaisemista aivan yhtä lailla kuin näitä annetaan yleensä kenelle tahansa henkilölle, jolla on lahjoja yksityiskohtaisen prosessoinnin, matematiikan, teknisten alojen, suunnittelun ym alueilla. Tällaisen huolellisen opetuksen myötä suuret hyödyt, joita autismin kirjon henkilöiden epätavallinen ajattelu voi tuottaa, tulevat yhteiskunnan, liike-elämän ja teollisuuden käyttöön." 

(Grant ja Davis, 2009: Perception and apperception in autism: rejecting the inverse assumption, Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 27)


Esimerkiksi Howlin et al (2009) määrittelivät ’poikkeuksellisen kognitiivisen kyvyn’ hyvin tiukoin kriteerein, vaatien että se ylittäisi selvästi sekä väestön keskitason että henkilön oman keskimääräisen suoriutumistason; Wecshler –testisarjassa rajoiksi asetettiin 1 x keskihajonnan verran väestön normaalitason yläpuolella ja 2 x keskihajonnan verran henkilön oman, muista Wechslerin osioista saadun pistemäärän yläpuolella. 

...Näilläkin kriteereillä löydettiin 137 tutkittavan joukosta 23 henkilöä, joilla oli määritelmän mukaan poikkeuksellinen kognitiivinen taito, useimmiten Wechslerin ’block design’ –tehtävässä. Lisäksi löytyi 24 henkilöä, joilla oli vanhempien havaintojen mukaan poikkeuksellinen taito, jota ei näkynyt Wechsler –profiilissa – useimmiten matematiikan tai päässälaskun alueella. Tutkijoiden arvio oli, että lähes 30 %:lla autismin kirjon henkilöistä voi olla poikkeuksellisia kognitiivisia kykyjä. Arvio kattaa kaikki kykytasot keskivaikeasti kehitysvammaisesta huippuälykkääseen, siten että henkilöillä, joiden ÄO oli alle 50, ei nähty tällaista poikkeuksellista suoriutumista. 

Erityistaitoja käsittelevässä review-artikkelissa Grant ja Davis (2009) pohtivat, edustavatko tällaiset taidot puutteellisia toimintoja korvaavaa kompensointia. Keskeinen johtopäätös oli, että erityistaitoja ei voi selittää millään yksinkertaisella mallilla, jossa tietty puute jossakin toiminnossa johtaisi sitä kompensoivan kyvyn kehittymiseen. Yksityiskohtien havainnoinnin vahvuudet eivät esimerkiksi ole selitettävissä kokonaisuuksien hahmottamisen heikkoudella. Joiltain osin erityistaidot liittyvät hahmottamistapoihin, joita ei voi pitää sinänsä parempina tai heikompina kuin tavanomaista hahmottamista; ne ovat vain erilaisia, ja ratkaistava tehtävä määrittelee, mikä tapa toimii parhaiten. Esimerkiksi visuaalisissa tehtävissä, joissa vaaditaan tarkasteltavien kohteiden ryhmittelyä, autismin kirjon ihmiset näyttävät ryhmittelevän mieluummin kohteiden välisen etäisyyden perusteella kuin sen perusteella, kuinka paljon ne muistuttavat toisiaan. Tämä voi tehtävästä riippuen johtaa joko tehokkaampaan tai heikompaan suoriutumiseen. 

Kuva kognitiivisista vahvuuksista ja neutraaleista poikkeavuuksista on vasta vähän kerrassaan avautumassa. Näiden perusteella ei siksi ole vielä olemassa suosituksia opiskelun tukemiseksi. Tulevaisuudessa tämän alueen parempi ymmärtäminen voisi johtaa esimerkiksi menetelmiin, joilla vahvimpia alueita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, ja materiaaleja voitaisiin muokata yksilöllisiin hahmotustyyleihin sopivaksi. Grant ja Davis arvelevat, että vahvuuksien ymmärtämisen myötä autismin kirjon ihmisten mahdollisuudet opiskeluun ja työskentelyyn tulevat kohenemaan: 

Lähde: Heta Pukki
Lähetä kommentti