On kummallista, kun lapsi joutuu uudessa koulussa heti silmätikuksi ja psykoosihoitoon opettajan huolenaiheen takia vain siksi, että lapsi on hajamielinen ja omissa ajatuksissaan. Samanlainen hajamielisyys ei koskaan johtanut hoitoonohjaukseen kotona, lastentarhassa tai lähikoulussa. Lapsen hajamielisyyttä ja "pikku professorimaisuutta" pidettiin luonteenpiirteenä, eikä sairautena.
Nyt kallis sairaalakoneisto analysoi lapsen, joka oppi soittamaan nuoteista alle 5 vuotiaana ja lukemaan alle 6 vuotiaana idiootiksi. Oppiminen oli psykiatrin mielestä mekaanista. Lapsi lähetettiin "tehokkaimpaan mahdolliseen hoitoon" "lasten psykiatrian teho-osatolle".
Hoitaja diagnosoi lapsen huolen uudessa oudossa ympäristössä skitsofreniaksi. Hoito aiheutti lapsen ahdistuneisuutta ja kiinnipitotilanteita, joita kotona tai koulussa ei koskaan ole ollut. Kun vanhemmat huolestuivat "hoidon" vaikutuksista, heidät isä diagnosoitiin hulluksi ja äiti kylmäksi "jääkaappiäidiksi".
Kun vihdoin ottamalla yhteyttä ylempiin viranomaisiin saatiin lapselle vihdoin autismin kirjon diagnoosi, hoitaja totesi "hoito ei tästä miksikään muutu". Uusi diagnoosi ei siis johtanut sopivampaan hoitoon, sillä täällä uskotaan, että autismin kirjon ihmistä voi hoitaa samoin menetelmin kuin psykoosipotilasta.
Psykoosilääkkeet ja kiinnipitäminen on ehdottomasti väärä keino AS-lapsille. Ongelmallisiin tilanteisiin on olemassa paljon keinoja, joilla sitä voidaan välttää. Tuki ja hoito eri tyyppisissä kehityshäiriöissä ei suinkaan ole aina samaa, vaan siinä on ratkaisevia eroja. AS-lapsilla toimii päivän strukturointi ja edessä olevista muutoksista ja tapahtumista etukäteen tiedottaminen; tällaiset eivät joissain muissa ongelmissa auta lainkaan.
Itseasiassa autismin kirjo ei ole psykoosi, joksi sitä usein vielä väärin tulkitaan. Jopa autismia pidetään edelleen lapsuusiän psykoosina. Uusimmassa Lääkärilehdessä on tuore potilasesimerkki, jossa nuorimies joutui univaikeuksien väärin tulkinnan takia psykoosihoitoon.
Lääkärilehti 18/2013, Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä
Autismikirjon ja Aperger-kulttuurin tutkimusblogi - Autism Spectrum and Asperger-Culture Research Blog
NYT LUETAAN...
-
DocPointissa nähdään, Tonislav Hristovin LOVE & ENGINEERING, joka kertoo insinöörien yrityksistä löytää elämänsä rakkaus tietee...
-
Tuhansia vuosia paastoaminen on ollut tunnettu hoitokeino. Lääkitään liikalihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta, ja lääkkeiden...
-
Kumpi rikastaa vuorovaikutusta luottamus vai epäily? Pekka Himasen mukaan globaalissa verkostoyhteiskunnassa erilaisten ihmisten yhteen sa... -
Aspergerin oireyhtymä voi olla myös voimavara. 22.01. 2014 klo 20.00 Tukholmalainen kouluttaja Paula Tilli kertoo kokemuksistaan ja selv...
-
Charles Darwinin (1809-1882) serkku, Sir Francis Galton (1822-1911) keksi termin eugeniikka Englannissa v. 1883. Siinä oli kyse rodunjal... -
Vuonna 1866 englantilainen lääkäri John Langdon Haydon Down (1828-1896) kuvasi ensimmäisenä mongoloidismin, joka tunnetaan nykyisin paremm... -
Vuonna 1880 tuli Suomessa voimaan keisarillinen asetus, joka määräsi kunnat huolehtimaan köyhien ja kroonisesti mielisairaiden hoidosta pe... -
Uudessa luokassa useimmat oppilaat oppivat kenenkään kertomatta milloin tunneilla voi kuiskata ja milloin pitää olla aivan hiljaa; kuka opet...
-
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti on tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen mukaansa masennus ilmenee erilaisissa kulttuurei...
-
Vaikka autistiset naiset käyvät työssä, ovat parisuhteessa ja hoitavat lapsiaan, ilman asianmukaista diagnoosia ja tukea he joutuvat kamppa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti