Bakteereja on yhä vaikea tutkia, koska ne eivät siedä happea, ja suotuisia kasvuoloja on muutenkin vaikea jäljitellä laboratoriossa.
Vasta viime aikoina on edistytty harppauksin. Kehon bakteereista on saatu tietoa bakteerien dna- ja rna- nauhojen läpiluennalla.
Lajien määriä ja sukulaisuuksia osataan jo hahmottaa. Työ synnyttää valtavasti tietoa.
Koska suoliston bakteeristoa aletaan vasta hiljalleen tuntea, bakteerien avulla on toteutettu vähän hoitoja.
Ainut suora mikrobiomeihin pohjautuva hoito on nykyään ulosteensiirto. Sitä käytetään yleisesti antibioottiripulin hoitoon. Ripulia aiheuttaa Clostridium difficile -bakteeri.
Lisäksi teollisesti tuotettujen, terveyttä edistävien probioottien käyttö on jo arkista.
Mutta kuka tietää, mitä hoitoja on tulossa. Mikrobeja voidaan pian siirtää yksilöstä toiseen ja muokata. Se voi synnyttää kokonaan uuden lääketieteen haaran.
HS TIEDE 25.3.2015 Timo Paukku Suolistomme pöpöillä on omat hoksottimet – bakteericocktail voi ohjailla koko elämää
Duodecim: Somalimaahanmuuttajilla runsaasti autismia Minneapolisissa (verkkoartikkeli)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti