ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kenet heistä työllistäisit?

Havaintojen perusteella voidaan olettaa, että monet tunnetut henkilöt kuuluvat Autismin spektrin piiriin, sillä diagnosointi tapahtuu käyttäytymisen perusteella. Se voidaan tehdä ulkoisten havaintojen perusteella myös postuumisti, mikäli assille tyypilliset piirteet selvitetään kyllin luotettavasti. 

Irlantilainen lastenpsykiatrian professorin Michael Fitzgeraldin mukaan viime vuosisadan merkittävimpiin filosofeihin lukeutuvalla Ludvig Wittgensteinlla sekä kuuluisalla brittiläisellä matemaatikolla Alan Turingilla oli Aspergerin oireyhtymä.

Cambridgen yliopiston Autismitutkimuskeskuksen johtajan Simon Baron-Cohenin sekä kehityspsykologi Erik H. Eriksonin mukaan on aihetta epäillä, että myös Albert Einsteinilla oli Aspergerin oireyhtymä. Esimerkiksi mm. Nietzellä, Foucautilla, Derridalla on dokumentoitu assille tyypillistä käyttäytymistä.

Albert Einstein – Lapsena Albert oli yksinäinen lapsi, joka ei leikkinyt ikäistensä kanssa.  Hän sai helposti myöa asseille luonteenomaisia raivonpuuskia. Myös myöhemmin hän eli tyypillisen assin kaltaista elämää omissa oloissaan.
Jean Baudillard – Baudillard itse toteaa, ettei aspergerilla ole vaikutusta hänen filosofiseen näkemykseensä, vaan suuntutumiseen Sokrateen skeptisyyteen tai Epikuuroksen rationalisuuteen. Luento Markus Aureliuksesta auttoi häntä välttämän notkahdusta. Tulkintaansa maailman luonteesta hän kertoo nojaavansa Spinozan, Kantin ja Humeen luomiin rakenteisiin uusimman tieteellisen selityksen valossa.
Charles Darwin – Darwin perehtyi työssään pienimpiinkin yksityiskohtiin, mutta hänellä oli suuria vaikeuksia sopeutua sosiaalisiin tilanteisiin. Dublinin Trinty Collegen professorin Michael Fitzgeraldin mukaan samat geenit, jotka aiheuttavat autismia ja aspergeria  voivat tuottaa myös Darwinin osoittamaa pitkäjännitteisyyttä, sinnikkyyttä, luovuutta ja omaperäisyyttä.
Temple Grandin – Yhdysvaltalainen etologi, keksijä ja kirjailija jolla on lapsuudessa diagnosoitu Kannerin autismi kirjoittaa ”Sanat ovat minulle kuin vieras kieli” kirjassaan Thinking in pictures. Kuvallisessa ajattelussa Grandin sen sijaan on vahva, kuten monet autistiset persoonat. Grandin myös arvelee, että autistien kuvallinen ajattelu muistuttaisi eläinten ajattelutapaa. Suunnitelmansa hän hioo katselemalla niitä mielessään. Grandinia huvittavat 3D ohjelmat, joiden avulla voi virtuaalisesti astua sisään rakennukseen. ”Teen sen paremmin ja nopeammin päässäni”, hän toteaa.
Daryl Hannah – Näyttelijä Daryl Hannahilla diagnosoitiin Aspergerin syndrooma, kun hän oli uransa alussa. Oireyhtymä rajoitti hänen sosiaalisia kykyjään niin paljon, että hänen oli vaikea hoitaa työhönsä kuuluvia edustustehtäviä. Daryl ei voinut käydä esimerkiksi talk show -ohjelmissa tai ensi-illoissa. "Tuottajat soittivat minulle, mutta olin liian ujo soittaakseni takaisin. Jonkin ajan kuluttua pari tuotantoyhtiötä kertoi managerilleni, että olin niiden mustalla listalla" Daryl kertoo.
Patricia Highsmith – Highsmithin kuuluisin hahmo on Tom Ripley, ihastuttava sosiopaatti. Kirjailija muistuttaa hahmoa joka muistuttaa käytökseltään tyypilliseltä assipersoonalta.
Thomas Jefferson – Jefferson, Yhdysvaltain kolmas presidentti ei todennäköisesti olisi tullut valituksi presidentiksi, jos hänen olisi pitänyt esiintyä televisiossa. Hän toimitti puheensa mieluummin kirjoitettuna, kuin puhuttuna. Hän vältteli sosiaalisia tilnteita, jossa tunsi itsensä epävarmaksi.
Stanley Kubrick – Vaikka Kubrick ei ollut yhtä epäsosiaalinen, kuin useimmat tässä mainitut assit, hänellä oli monia muita Aspergerin piirteitä. Filmin tekijänä Kubrick tunnettiin väsymättömästä täydellisyydentavoittelusta, jonka takia elokuvat eivät valmistuneet ajallaan. Hän saattoi määrätä satoja otoksia samasta kohtauksesta saadakseen elokuvasta täydellisen.
Wolfgang Amadeus Mozart – Jo lapsena Mozart alkoi säveltämään musiikkia ja hän keskittyi työhönsä tavalla joka löi laudalta aikuiset.  Musiikki oli hänen elämänsä keskipiste ja se meni ihmissuhteiden edelle. Jos joku keskeytti hänen työnsä, Mozart sai helposti raivokohtauksia.
Tito Mukhopadhyay – Autistisen puhumattoman intialaisen Titon älykkyysosamäärä oli vammastaan huolimatta 185. Jo lapsena Tito seurasi uutisia ja politiikkaa, luki kirjallisuutta sekä filosofiaa ja kirjoitti itsekin runoja. Pojan kommunikointitaito on hänen äitinsä Soma Mukhopadhyayn ansiota. Iversen Portia: Outo Poika 
Isaac Newton –  Newton oli kieltämättä nero, mutta koko elämänsä ajan hänellä oli sosiaalisia vaikeuksia. Hänet tunnettiin tilanteseen sopimattomista puheista ja käyttäytymisestä. Hänet oli vaikea saada irti kapeista kiinnostuksen kohteistaan. Hän ei kyennyt pitäaikaisiin ystävyyssuhteisiin tai rakkauteen.
Friedrich Nietzsche – Monilla flosofeilla on nähty aspergerin piirteitä. Kaikkein selvimmin assin piirteet näkyy Nietzschen käytöksessä. Lapsena Nietzscheä kuvattiin “pikkusaarnaajana”. Hän kärsi monista neurologisista ja perinnöllisistä vaivoista. Vaikka ne eivät suoraan liity Aspergeriin, muut neurologiset ongelmat ovat usein tyypillisiä asseille.
George Orwell – Eric Blairilla, kirjailijanimeltään George Orwell oli yksinäinen koko aikuisikänsä. Hän oli kohteilias, mutta sosiaalisesti syrjään vetäytyvä. Hän kirjoitti esseen siitä, miten lapsena häntä kiusasivat muut lapset. Tultuaan kuuluisaksi häntä ympäröivät ihailijat, jotka eivät kuitenkaan viihtyneet hänen seurassaan pitkään. Orwellilla oli piityneitä tapoja ja kiinnostuksen kohteita. Eikä hän jaksanut keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät jakaneet hänen ajatuksiaan.
Andy Warhol –Vaikka Warhol on kuuluisa villeistä juhlistaan, itse hän mieluummin katseli juhlintaa syrjästä. Lapsena Warholia kiusattiin julmasti. Hänen oli vaikea ystävystyä tai edes keskustella. Myös silmäkontakti oli lähes mahdotonta.
Satoshi Tajiri – Pelin kehittäjä Sartoshi Tajiri kertoo miten Pokémon-peli syntyi Aspergerin oireyhtymästä. Satoshia kiukutti kun koulussa häntä kutsuttiin "Mr Bug", koska hän keräsi hyönteisiä. Kiinnostuksen kohde vaihtui pelin kehittämiseen. Vaikka pelin tekijä on erinomaisen luova, pelialan ulkopuolella häntä ei juuri tunneta sosiaalisesti vetäytyvän luonteensa takia.
Vernon Smith – Professori Smith sai Nobelin palkinnon vuonna 2002 talousteorioiden testaamisesta. Aspergerin ansiosta hän pystyi etsimään vastausta vallitsevien käsitysten ulkopuolelta. Eikä tunne turhaa sosiaalista painetta katsoa uudesta näkökulmasta tai tehdä asioita toisella tavalla. Vaimon mielestä Vernonilla on vaikeuksia ymmärtää ja ilmaista tunteitaan. Siinä hän tarvitsee apua (NbcNews).
Steven Spielberg – Maailmankuulu elokuvaohjaaja Spielberg on julkistanut Asperger-diagnoosinsa. Hän on elokuvissaan hyödyntänyt kuvallista ajatteluaan, mutta sikäli hänen uravalintansa on poikkeuksellinen,  että työhön sisältyy valtavasti sosiaalisia tilanteita ja useiden samanaikaisten projektien hallintaa.
Ludwig Wittgenstein – Eräs kahdennenkymmenennen vuosisadan suurimmista filosofeista, Wittgenstein näyttää olevan lähes oppikirjan mukainen Asperger’s. Hän käytti samoja vaatteita  ja söi samaa ruokaa päivästä toiseen. Hänen filosofisen kiinnostuksen kohteena oil linguistiikka ja hän uskoi, että filosofisten ongelmien pohjalla oli kielellisen tulkinnan vaikeus. Wittgenstein tunnettiin omalaatuisena henkilönä, joka puhui kummallisesti. Vaikka Wittgenstein uskoi filosofian pystyvän ratkaisemaan kaikki ongelmat, hän ei halunnut tehdä opiskelijoistaan filosofeja. Sen sijaan hän toivoi, että he tekisivät jotain tärkeää elämässään.
Mark Elliot Zuckerberg – Yhdysvaltalainen ohjelmistosuunnittelija ja liikemies, joka tunnetaan yhteisöpalvelu Facebookin perustajana ja yhtiön nykyisenä toimitusjohtajana on sanonut, ettei yksityisyyttä tarvita, sillä se on vanhanaikaista eikä kiinnosta ketään. Tämä osoittaa hänen piitamattomuuttaan muitten ihmisten tunteista. Myös hänen entiset työntekijänsä ovat todenneet työnanatajansa aspergerpiirteet. Katso http://guardianlv.com/2013/09/facebook-founder-zuckerbergs-aspergers-problem/
Lähetä kommentti