Kodin ulkopuoliseen hoitoon on sijoitettu Suomessa paljon lapsia. Samaan aikaan sosiaalityöntekijöiden koulutus ja sijoituspaikkojen valvonta on puutteellista. Erään kriitikon mukaan suomalainen lastensuojelu ei toimi osin siksi, että vallalla on ilmiantokulttuuri ja sosiaaliviranomaisilla rajaton valta. Ja siksi, että sijoitetuista lapsista maksetaan isot rahat.
Ison-Britannian kansalainen Stephen* on ollut Suomessa vähän yli 15 vuotta ja asuu Lounais-Suomessa perheensä kanssa. Hänen mukaansa lastensuojeluviranomaiset ovat kohdelleet häntä epäoikeudenmukaisesti ja ottaneet hänen perheensä silmätikuksi, koska heistä on tehty nimettömiä ilmiantoja, joiden mukaan hänen lapsensa ovat joutuneet fyysisen väkivallan kohteeksi.
– Lapsia haastateltiin kerran. Siten haluttiin joko vahvistaa tai todistaa vääriksi syytökset, joiden mukaan heitä pahoinpideltiin. Haastatteluissa varmistui, että syytökset eivät olleet totta.
Stephenin maine puhdistettiin viimein hänen taisteltuaan aluehallintoviraston kanssa kolme vuotta. Hänen lapsiaan ei otettu huostaan.
Stephen oli yksi niistä monista, jotka vastasivat, kun Yle News pyysi yleisöä kertomaan henkilökohtaisia kokemuksiaan Suomen lastensuojelujärjestelmästä.
Useimmat kertomukset olivat musertavan negatiivisia. Ihmiset kertoivat kokevansa nöyryytystä, suuttumusta ja turhautumista. Ponnistelut tuntuvat turhilta ja toivottomilta, kun vastassa on lastensuojelujärjestelmän mahti.
– Käytössä näyttää olevan kaksi standardia. Toisen mukaisesti sijaisperheet ja yksityistä voittoa tavoittelevat tahot, joilla on toimeksiantosopimus valtion kanssa, eivät mitenkään voi syyllistyä mihinkään väärään. Toisen standardin mukaan lapsen oikeiden vanhempien pieninkin todellinen tai kuvitteellinen virhe oikeuttaa lapsen sulkemisen laitokseen määrittämättömäksi ajaksi, sanoi muuan isä, Claude*, jonka lapsista kaksi on sijaiskodissa.
Leeni Ikonen on kokenut juristi, joka on pitkään kampanjoinut Suomen lastensuojelujärjestelmän muutosten puolesta. Hänen mukaansa vuonna 2008 käyttöön otetut uudistukset ovat saaneet aikaan eräänlaisen ilmiantokulttuurin, jonka takia perheet ovat joutuneet ilmiantajien ja lastensuojelun työntekijöiden armoille.
– Lakien mukaan rakennettu järjestelmä painottaa viranomaisten valtaa. Sosiaalityöntekijöillä on rajaton valta, ja perheen oikeussuojakeinot ovat oikeastaan täysin olemattomat. Siitä seuraa tilanne, jossa päädytään aina keskustelemaan samoista ongelmista: lastensuojelujärjestelmä on arvaamaton, eivätkä asiakkaat koskaan tiedä, mitä odottaa, kun he joutuvat sen asiakkaiksi.
Lastensuojelun työntekijä oli hyvin avulias ja tuki minua.
– Hope, Uganda
YLE 25.03.2016 Suomalainen lastensuojelu: lasten suojelemista vai voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa?
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Kun meritulppi löytää soivan alustan se asettuu paikalleen ja syö aivonsa. Merituppi on hyvin putkimainen merieläin, joka asuu koralliriut...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Normalisaatio tarkoittaa, että kehitysvammaisille henkilöille kuuluvat samanlaiset mahdollisuudet, velvollisuudet ja oikeudet kuin muillekin...
-
Kielellinen ja ei- kielellinen viestintä ovat riippuvaisia toisistaan, ne kulkevat käsi kädessä. Kohtaamistilanteessa käytetään yhdess...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Autismin asiantuntijat (mm. Lorna Wing) ovat sitä mieltä, ette neljässä viidestä tapauksesta autismi on synnynnäinen tila ja että 80%o:ssa s...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Autismin diagnoosikriteereitä eli tunnusomaisia piirteitä toimintarajoitteeseen ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat, kommunikaatio-...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti