ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Tekeekö kertomakirjallisuus meistä avarakatseisempia

Pitäisikö fiktiivistä kirjallisuutta lukea enemmän. Tekeekö se meistä suvaitsevaisempia vai ahdasmielisempiä?

Juli-Anna Aerila selvittää väitöskirjassaan suomalaisen nuortenkirjallisuuden soveltuvuutta perusopetuksen monikulttuurisuuskasvatukseen. Suomalaiset nuortenromaanit kuvaavat suomalaisen yhteiskunnan vielä varsin yksikulttuurisena, mutta teokset sopivat silti hyvin nuorten monikulttuurisuuskasvatukseen, koska ne korostavat maahanmuuttajanuorten erilaisuuden lisäksi kaikille nuorille yhteisiä piirteitä. Yhteiset piirteet helpottavat maahanmuuttajanuoren asemaan eläytymistä ja saattavat näin edistää kulttuurienvälisen kompetenssin kasvua.

Fiktiivistä kirjallisuutta olisi mahdollista käyttää perusopetuksen aihekokonaisuuksien ja yleensäkin eettis-moraalisten sisältöjen opettamiseen nykyistä enemmän, kunhan kirjallisuuden ja sopivan opetusmenetelmän valintaan kiinnitetään riittävästi huomiota.

Fiktiivisen kirjallisuuden lukeminen ja eettis-moraalinen kasvu muistuttavat lähtökohdiltaan toisiaan: molemmissa on kyse kyvystä asettua jonkin toisen asemaan. Lisäksi fiktiivinen kirjallisuus helpottaa eettis-moraalisista kysymyksistä keskustelemista etäännyttämällä aihetta.



Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen - Ennakointikertomukset ja nuortenromaanit kirjallisuus- ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineinä. Juli Aerila. Turun yliopisto.
Lähetä kommentti