Funktionaalinen ratkaisumalli vaatii pohdintaa, miksei haastavasta käytöksestä pitäisi rangaista. Tutkimukset on osoittaneet, että rangaistus ei opeta yhtään mitään, vaan tukahduttaa käytöstä tietyssä yhteydessä.
Jos käytetään rangaistusta, se toimii ainoastaan silloin kun rangaistuksen toimeenpanija on läsnä. Tämä pitää paikkansa varsinkin autistisen lapsen kohdalla, jolle on vaikeaa yhdistää oppimaansa erilaisiin tilanteisiin ja ihmisiin.
Rangaistus on tehotonta pitkällä aikavälillä. Tukahdutettu käytös usein uusiutuu tai korvautuu vielä vaikeammalla käytöksellä varsinkin autismissa. Rangaistus aiheuttaa vaikeita lisäoireita, kuten
pelkoa. Pelokas lapsi ei pysty oppimaan ja menettää luottamuksen hoitajiinsa.
Rangaistus ei opeta lapselle mitä pitäisi tehdä. Tämä on erityisen ongelmallista autismissa, jossa lapsi ei ole tietoinen korvaavista oppimisstrategioista. Tämä saattaa johtaa lapsen ilmaisun ja viestinnän täydelliseen tukahduttamiseen.
Zarkowska, E. & Clements J. (1994) Problem Behaviour in People with severe Learning Disabilities, Coom Helm London.
