Suorempaa näyttöä kasvohavaintojen käsittelyyn osallistuvien aivomekanismien toiminnasta on saatu sadoista tutkimuksista, joissa yksittäissolurekisteröintien, EEG- ja MEG-mittausten ja aivokuvantamismenetelmien (PET ja toiminnallinen magneettikuvaus) avulla on osoitettu aivoista löytyvän kasvojen käsittelyyn erikoistuneita visuaalisia aivoalueita.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa kasvojen havaitsemiseen ja tunnistamiseen liittyvien kykyjen on lisäksi osoitettu olevan voimakkaasti periytyviä. Tällaiset tulokset tarjoavat lisätukea sille, että näiden kykyjen taustalla on todellakin tähän tehtävään erikoistuneita hermoverkkoja, ja ne osoittavat geneettisen ohjauksen suuren merkityksen näiden hermoverkkojen toiminnan säätelyssä.
Koska kasvoista tehtävät havainnot ovat niin keskeisessä asemassa sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelyssä ja toisaalta koska autistiselle käyttäytymiselle ovat tyypillisiä nimenomaan sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet, tutkijat ovat kiinnostuneet kysymään, näkyykö autistisilla henkilöillä vaikeuksia kasvojen havaitsemisessa ja näkyvätkö nämä mahdollisesti myös kasvohavainnoista vastaavien hermostollisten järjestelmien toiminnassa.
Tsao DY, Livingstone MS. Mechanisms of Face Perception. Annu Rev Neurosci 2008;31:411–37.
Wilmer JB, Germine L, Chabris CF ym. Human face recognition ability is highly heritable. Proc Natl Acad Sci 2010;107:5238–41.
Zhu Q, Song Y, Hu S ym. Herita- bility of the specific cognitive ability of face perception. Curr Biol 2010;20:1–6.
Schultz RT. Developmental deficits in social perception in autism: the role of the amygdala and fusiform face area. Int J Dev Neurosci 2005;23:125–41.
Lähde:
Kasvot, katse ja autismi, Katsausartikkeli, Suomen Lääkärilehti 8/2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti