Usein "hoidollinen" huostaanotto romuttaa neurologista tai psykiatrista kuntoutusta tarvinneen lapsen tai nuoren voinnin , työkyvyn ja hoidon, sillä valvomattomat laitokset eivät usein annakaan luvattuja tutkimuksia, terapiaa tai kuntoutusta, edes lasten koulunkäynnistä ei jakseta huolehtia.
"Pojallani 14v on piirteitä autismin kirjon häiriöstä. Diagnoosina dysfasia ja lukihäiriö. Oireet: Vaikea sosiaalinen ahdistus, aistivaikeudet, unihäiriöt, laajat oppimisvaikeudet. Koulu sekä "hoitava" taho on tehnyt lastensuojeluilmoituksia. Kaikki tuki ja kuntoutus mitä olemme hakeneet, ei ole ollut kuulemma tarkoituksen mukaista, siksi hylättyjä kaikki päätökset. Ainut joka on reagoinut on lastensuojelu. Viikon kuluttua lähdemme perhekotiin toimintakykyarvioon ja varmasti samalla myös vanhemmuudestani tehdään arvio. Tämä ei minua haittaa, vaikka aluksi muserruin ajatuksesta, että minäkö tässä olenkin syypää lapseni sairauteen ja olin jo laittamassa persuksiini huonon äidin leiman. Olisin kyllä toivonut helpompaa tietä, mutta ääneni ei ole kantautunut ja paras on vaan mukisematta tämäkin mutka tehdä. Kurjaa poikani kannalta, lähteä tutusta ympäristöstä ja muutenkin vähäisten kavereiden luota. Onneksi kuitenkin saamme lähteä yhdessä. Työstäni olen jo irtisanoutunut."
http://yle.fi/uutiset/kun_lapsen_mieli_jarkkyy__paaseeko_silloin_hoitoon/7012761?ref=leiki-uu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti