Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä

Autismikirjon kuntoutusmenetelmiä on kehitetty useamman vuosikymmenen aikana.

Kuntoutusmenetelmissä on paljon yhteneväisyyksiä, kuten varhainen kuntoutuksen aloittaminen, pyrkimys kuntoutuksen intensiivisyyteen, ympäristön strukturointi eli jäsentäminen (esim. kuvin), lapsen mielenkiinnon herättäminen tai keskittyminen yksittäisiin kehityksellisiin tavoitteisiin.

Aikaisempien kuntoutusmenetelmien hyväksi havaitut menettelytavat on omaksuttu osaksi myös uusia kuntoutusohjelmia. Monissa kuntoutusmenetelmissä on tavoitteena vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tukeminen. Teoreettisesti ne pohjautuvat behaviorismiin, kehitysteorioihin tai nähin molempiin.

Vanhempien osallistuminen kuntoutukseen on vaihdellut. Alunperin ajateltiin, että vanhemmat on syynä autismiin, jolloin heidät pyrittiin eristämään lapsistaan ja estämään perheen vaikutus pitkällä laitoshoidolla ja lapsen psykoterapialla. Tällöin myös vanhemmille suositeltiin psykoterapiaa.

Kuntoutusmenetelmiä

• EIBI= Early Intensive Behavioral Intervention
• DTT=Discrete Trial Training, PRT=Pivotal Response Training
• TEACCH= Training and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children
• DIR=Developmental/Individual-differences/Relationship-based
• SCERTS= Social Communication/Emotional Regulation/Transactional Support
• PECS= Picture Exchange Communication System

Lähde: Vastamaa, S (2014): Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin. Kaksitapaustutkimus. Tampereen yliopisto.