Pitkäjänteisellä
kuntouttavalla neuropsykiatrisen valmennuksen periaatteita
hyödyntävällä yksilötyöskentelyllä on mahdollista kehittää aikuisen
Asperger-potilaan kokonaistilannetta positiiviseen suuntaan.
Valmennus
ei sulje pois hoito- tai terapiamenetelmien samanaikaista käyttöä.
Asperger-problematiikkaan ja sen toimintakyvylle aiheuttamaan haittaan
on saatavissa lievitystä vielä aikuisiälläkin, ainakin osassa
tapauksista. Tämä on rohkaisevaa.
Tilanteen mukaan tuleekin
neuropsykiatrisen tilannekartoituksen jälkeen arvioida kuntoutuksen
tarvetta ja edellytyksiä, selvittää motivaation riittävyys ja asettaa
realistiset tavoitteet. Toisaalta on tärkeää tiedostaa, että
Asperger-diagnoosista ei automaattisesti seuraa hoidon tai kuntoutuksen
tarvetta.
Tapauskohtaisesti on huomioitava potilaan yksilölliset
psyykkiset voimavarat ja henkilökohtaiset vahvuudet sekä jo olemassa
olevat luonnolliset tukiverkot. Osa hakeutuu vertaistuen piiriin, joka
voi olla tärkeä kanava oman tilanteen pohdiskelulle.
Parhaimmillaan
valmennustyöskentely toimii ehkäisevästi siten, että ongelmien
kasautumista estetään tai vähennetään merkittävästi. Neuropsykiatrisia
potilaita kohtaavien ammattihenkilöiden on hyvä tuntea
valmennustyöskentelyn piirteet, koska kyseiset potilaat hakeutuvat tai
ohjautuvat diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutussuunnitteluun.
Tapauskohtaisesti tulee arvioida kokonaisvaltaisen psyykkisen tuen ja
käytännönläheisen elämänhallintaa tukevan työskentelyn tarve ja antaa
siitä suosituksia. Ongelmana on se, että kliinisen toiminnan
resurssit ovat hajanaiset ja riittämättömät. Psykososiaalinen tuki hakee
palvelujärjestelmissä vielä paikkaansa. Lisäksi ala kehittyy koko ajan
ja erilaisten terapioiden ja kuntoutusmenetelmien suhde toisiinsa vaatii
myös selkiyttämistä.
Neuropsykiatrisen
valmennuksen vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole julkaistu seurantaan
perustuvia tutkimuksia, mutta subjektiivista hyötyä on tutkimusten
mukaan koettu. On arvioitu, että parhaat
tulokset saavutetaan, kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin. Ongelmat eivät ehkä kokonaan
poistu valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia
tulemaan paremmin toimeen. Tällä tavalla kykyä selviytyä jokapäiväisistä
toimista voidaan tukea oireyhtymän peruspiirteistä huolimatta.
Toimintakyvyn pysyminen hyvänä tukee myös psyykkistä hyvinvointia.
Sihvonen J. (2011) Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen
valmennus yksilökuntoutuksena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2011;127(2):118-25
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Ilmiasu tai muu tekijä Autismin kirjon lievimmät muodot Psykoosihäiriöt Ilmenemisikä tyypillisesti Varhaislapsuus Nuoruus ja ...
-
Uudessa amerikkalisessa DSM-5 diagnostisessa käsikirjassa Aspergeria ei enää diagnosoida. Asperger kuuluu nyt Autismikirjon häiriöihin**. Al...
-
Koska autismikirjon ihmisten on vaikea ymmärtää kokonaisuuksien ja osien välisiä sekä syy- ja seuraussuhteita (sentraalinen koherenssi), f...
-
Autismi, oikeastaan autistinen oireyhtymä, on kehityksen häiriö, jonka vaikutukset näkyvat käyttäytymisessä. Aikaisemmin autismia pidettii...
-
Autismi ei ole tarkkaan rajattu sairaus, vaan käyttäytymisessä ja kehityksessä näkyvä yhdistelmä tyypillisiä piirteitä. Nykykäsityksen muk...
-
Pari vuotta sitten* kuoli syöpään Seinäjoella sairaalapappi Kyösti Lähteenmäki. Hän teki elämäntyönsä Törnävän mielisairaalassa ja halusi tu...
-
Kliinisessä työssä autismin ja Aspergerin ero on ollut häilyvä – käytännössä lievästi oireilevat ja kognitiivisesti hyvätasoiset...
-
Pitkään on ajateltu, että tytöt, joilla on AS, ovat alidiagnostisoituja. Poikien yliedustus potilaiden joukossa on ilmeinen (noin 4–6:1), ...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti