DSM-5:ssä todetaan, että aiemman tautiluokituksen mukaisesti AS:n tai laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin saaneille tulisi pääsääntöisesti tehdä ASD-diagnoosi. Lisäksi Aspergerin oireyhtymä löytyy virallisesta tautiluokituksesta edelleen, ainakin siihen asti kunnes ICD-11 julkaistaan. Epidemiologissa tutkimuksissa kriteerien muutos saattaa näkyä ainakin alkuvaiheessa esiintyvyyden pienentymisenä.
Toinen huoli on, että AS-potilaiden siirto autismikirjoon stigmatisoi heidät. Mielenterveyden häiriöihin, myös kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä kielteinen leima johtuu useimmiten tietämättömyydestä.
AS on toiminut tienavaajana autismikirjon popularisoinnissa. Autismikirjon häiriöiden diagnostiikan muutos on tervetullut. Muutos selkiyttää diagnostiikkaa ja vähentää epätietoisuutta sekä potilaiden että lääkärikunnan keskuudessa – ja toivottavasti johtaa siihen, että ymmärrys ja tieto koko autismikirjosta lisääntyy.
KIRJALLISUUTTA
1. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders (viides painos) Arlington: American Psychiatric Publishing 2013.
2. Kanner L. Autistic disturbances of affective contact. Nervous Child 1943;2:217–50.
3. Asperger H. Die “Autistischen Psychopathen” im Kinde- salter. Arch Psychiatr Nervenkr 1944;117:76–136.
4. Wing L. Asperger’s syndrome: a clinical account. Psychol Med 1981;11:115–29.
5. Fisch GS. Nosology and epidemiology in autism: clas- sification counts. Am J Med Genet C Semin Med Genet 2012;160C:91–103.
6. Maenner MJ, Rice CE, Arneson CL, ym. Potential impact of DSM-5 criteria on autism spectrum disorder prevalence estimates. JAMA Psychiatry 2014;71:292–300.
Lähde: Terveysportti, S. Leppämäki ja A. Niemelä, Minne Aspergerin oireyhtymä katosi? Psykiatrian uusi tautiluokitus selkiyttää autismikirjon häiriöiden asemaa
Autismikirjon häiriö uusimman luokituksen mukaan
