Heikkokykyiset olivat oppivelvollisia mutta voitiin vapauttaakin. Apukouluja perustettiin yli 10.000 asukkaan kaupunkeihin. Apukoulut saivat valtion tukea ja niiden oppilasmäärä kasvoi vuosien 1929-1939 välisenä aikana 401:stä 923:een.
Erityisopetusta annettiin lisäksi ns. h-luokilla eli hitaasti kehittyvien luokilla, joita oli vain Viipurissa ja Tampereella. Kuhankosken tyttökodista tuli vuonna 1927 vajaamielisten tyttöjen huoltolaitos ja Seinäjoen piirimielisairaalan yhteyteen syntyi ensimmäinen kunnallinen kehitysvammalaitos.
Kari Viitapohja: Kehitysvammaisuuden historiaa Kehitysvammahuollon tietopankki 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti