Seilin hospitaali hoidettiin hulluja ja spitaalisia

Suomen vanhin psykiatrinen sairaala oli Seilin hospitaali (1623-1962) Nauvossa. 

Se tunnettiin erityisen huonosta potilaiden kohtelusta. Niihin aikoihin koko sairaalalaitoksen tärkeä tehtävä olikin ottaa hoitoonsa ihmiset, joiden poikkeava ulkomuoto ja käyttäytyminen pelotti muita ihmisiä.

Hospitaaleja eli Pyhän hengen huoneita oli Suomessa ryhdytty perustamaan 1300-luvun lopulla. Ne olivat sen verran heikossa maineessa, että myöhemmin piti perustaa hospitaalien asemesta lasaretteja ja kovasti vakuuttaa, että niillä ei ollut tekemistä hospitaalien kanssa.

Seilissä hoidettiin 1600- ja 1700-luvuilla spitaalisia ja sittemmin mielisairaita ja heidän joukossaan myös kehitysvammaisia. Heikki Kotilainen kertoi kirjoituksessaan (Seilin saarella on surullinen historia, Helsingin Sanomat 21.8.2004), että saarelle sijoitettiin kaikkiaan 663 spitaalista, joista viimeinen kuoli v. 1785.

Spitaalisilla oli viinanpoltto-oikeus, jota he myös ahkerasti käyttivät. Kirjoittaja arveli sanonnan täydessä seilissä periytyneen noilta ajoilta. Hän mainitsi myös saarelta löytyneen metallisen hatun. Hattuun oli laitettu jäitä ennen kuin se pantiin rauhattoman potilaan päähän.

Kari Viitapohja: Kehitysvammaisuuden historiaa Kehitysvammahuollon tietopankki