Siellä
rinnakkaisessa sairaalassa Lastenlinnassa olen ollut niin
oppimisvaikeuksien kuin Aspergerin oireyhtymän eli syndrooman takia
tutkimuksissa.
Sydänvikani suhteen olen ollut murrosiän jälkeen
sinut, sillä silloin minä niin pelkäsin kulkea sellaisten vaatteiden
kanssa, joissa arpeani näkyisi edes vähän ja etsin sellaista
uimapukuakin, jossa sitä ei tulisi esille, mutta nykyään sitä en
häpeä, vaan päinvastoin minulla on jotain, mitä monella muulla ei
ole! Vaikka minua on myös joskus koulussa sanottu ”helvetin
sydänvikaiseksi”, niin on minulle myös sanottu (ei koulussa, vaan
muualla), että kuinka minulle on se arpi ”elämän kallisarvoinen
juttu” – ja niinhän se onkin!
Nykyään voin paljon paremmin
kuin ennen, vaikka joku kysyisikin, että mitä minulle kuuluu, niin en
välttä- mättä osaa aspergeriuden takia vastata siihen. En osaa aina
arvioida, että mitä kuuluu, sillä fiiliksenikin vaihtelevat, mutta
eivät enää niin jyrkästi kuin joskus vuosia sitten vielä
itsenäisen asumismuodon puolella, jolloin mikään ei sujunut hyvin.
Melkein kaikki meni pilalle. Tuli monia ongelmia vastaan niin
taloudessa kuin mielenterveydessäkin, joista kaikkein isoin oli
alkoholiongelma.
Tuli sairaalakeikkaa ja lääkitystä, ahdistusta,
harhaluuloisuutta, masennusta, itkukohtauksia jopa ihmistenkin
ilmoilla, katkeruutta, itsetuhoisia ajatuksia, uhkailuja ja harkinnan
varaisia teko- ja, kun taloudessa oli ongelmia siivouksessa,
pyykinpesussa, raha-asioissa, laskutuksissa, mutta siltikin pystyin
töissä käymään hyvin ja töitä tekemään, kunnes tunsin oloni
työpaikkakiusatuksi, mikä olisi ollut jo aivan liikaa, jos niin olisi
todellisuudessa käynyt, enkä tiedä vieläkään kävikö niin
oikeasti, mutta ei kai sillä enää väliäkään, kun en enää koe
oloani kiusatuksi. Kenties olen vahvistunut siitä, vaikka ajoittain
vanhat ikävät ajat tulevatkin mieleeni.
Autismi-
ja Aspergerliiton Ikääntyminen autismin kirjolla -projekti on koonnut
yksien kansien väliin kaksikymmentäyksi pienoismuistelmaa, joissa
kerrotaan, millaista on ollut elää Aspergerin oireyhtymän kanssa.
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Lapsen käytöstä voidaan pitää haastavana kun, Käytös ei vastaa tilannetta, tai sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitys...
-
Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vai...
-
Katsesuunnan analysointi tapahtuu aivoissa rinnakkain muun kasvoihin liittyvän informaation prosessoinnin kanssa. Tähän kasvojen ja katseen...
-
Uusimman tutkimuksen mukaan lapsen autismi voidaan päätellä pupillien supistumisesta 92% varmudella. Autistisen lapsen pupillit supistuvat h...
-
Haastava käytös yhdistetään myös ympäristötekijöihin. Väenpaljous voi tuntua ahdistavalta, sillä autistiset ihmiset tarvitsevat enemmän tila...
-
Autismin määrittelyyn liittyy lapsen rutiininomainen käytös. Tämä ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä, sillä monasti rutiinit on omaksu...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
Autistisen käyttäytymisen riskin tunnistaminen mahdollisimman varhain mahdollistaa varhaisen kasvojen tulkintaan suuntautuvan kuntoutuksen ...
-
Ilman rakkautta vauvasta tulee psykopaatti on vanha freudilainen käsitys. Siksi psykiatreja kiinnostaa potilaansa varhaislapsuus. Tämä käsit...
-
Autistinen pikkulapsi ei vaikeimmissa tapauksissa ota katsekontaktia toisen henkilön kanssa lainkaan, tai lievemmissä tapauksissa hänen voi...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti