Millainen on autistinen koululainen?

Kouluiässä jäävät lapsen käyttäytvmisestä usein kehityksen myötä pois monet hankalimmat oireet. Kuitenkin autistisen oireyhtymän keskeiset piirteet näkyvät edelleen ja aiheuttavat ongelmia, mikäli lapsen yksilollisiä vahvoja ja heikkoja ominaisur,rksia ei voida ottaa riittävästi huomioon esim. opetuksessa.

Vuorovaikutuksen poikkeavuus
-näkyy selvimmin lapsen toverisuhteissa: kaikissa autistisissa ei tunnu heräävän edes kiinnostusta
tovereita kohtaan; toisilla auristisilla koululaisilla on kiinnostus ja jonkinasteinen toverien kaipuu,
rnutta heidän kontaktiyrityksensä epäonnistuvat usein, koska kyky havainnoida "sosiaalista koo-
dia" toisten ihrnisten käyttäytymisessä ja muuntaa omaa käyttäytymistään sen mukaan on puutteellinen.

- suhteet aikuisiin toimivat useimmiten ainakin jossain määrin, varsinkin jos lapsen elämä on
säännöllistä ja ympäristö sekä hänen kanssaan tekernisissä olevat ihmiset ovat tulleet hänelle
tutuiksi.

- aikuisen aktiivinen ja ohjaava rooli on ueseimmiten tarpeen, jotta vuorovaikutus syntyisi ja
pysyisi yllä.

Kommunikaation poikkeavuus voi olla eclelleen puheen lähes teydellistä puuttumista. Noin puolelle autistisista ei koskaan kehity puhetta tai se jää erittäin vähäiseksi.

- puhuvan autistisen lapsen puhe on kouluiässäkin poikkeavaa: edelleen kaikupuhetta tai "omaa kieltä, kielioppirakenteiltaan puutteellista ja poikkevaa (pronominien oikea käyttö tuortaa vaikeutta monille), puheen voimakkuus, äänen korkeus tai puheen melodia voi olla epätavallista.

- puheen ymmärtäminen on konkreettista ja tilanteeseen sidottua. Kuvaannollisten ilmaisujen ja huumorin ymmärteminen on vaikeaa, syntyy helposti väärinkäsityksiä.

- ei-kielellisessä viestinnässä eli ilmeiden ja eleiden käytössä ja ymmärtamisessä on yleensä vaikeuksia ja puutteita.

Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki 
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm 
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.) High-Functioning People with Autism. Plenum, New York

Tähän mennessä tapahtunut

• Näin toimii autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen pikkulapsi
• Millainen on autistinen vauva
• Miten autistinen oireyhtymä näkyy
• Miten yleinen on autistinen oireyhtymä
• Lapsuuden psykoosi
• Mitä tiedettiin autismista
• Hoitajan mukaan poika on "liian tarkka"
• Millä normaalisuus määritellään?
• Epätasapaino lahjakkuuden eri osa-alueilla
• Kuinka arvioida vanhemmuutta
• Mikä on lasten ja perheiden oikeus
• Lääkäri vaati huostaanottoa
• Perhe vaatii lapsensa kotihoitoa
• Huostaanotto hoidollisista syistä
• Sairaalakouluun
• "Mitä psykiatrit ovat sanoneet, emme ota kantaa"
• Asperger-diagnoosin vaikutus?
• Kun serkun perhe kieltäytyi hoidosta
• Kaupunki ei ole hyvä elinympäristö lapselle
• Lääkkeillä tyhjä katse, pakkoliikkeitä, väsymystä ja ahmintaa
• Käppyröillä ja hoidoilla vammaiseksi
• Isät epäilevät koneistoa, vaikka vika on mielessä
• Miten juuri päädyitte ottamaan yhteyttä minuun?
• Onko aspergerin mahdollisuudesta ollut puhetta?
• Kotona poika on paremmassa kunnossa kuin sairaalassa
• Löytyikö neurologisista tutkimuksista mitään?
• Vajaaälyisyys -diagnoosi mykisti vanhemmat
• Yhtäkkiä poika oli omissa maailmoissaan
• Lapsen psykoosi-diagnoosi ei kerro ongelman luonteesta
• Veli vetäytyi omiin oloihinsa, höpötteli ja liikehti omituisesti
• Tämä ei ole sama lapsi, joka lähti lomalle
• Tarvitsemme asianmukaista tukea
• Mistä apua psykoosi-diagnoosin saaneelle 9-vuotiaalle?
• Mitä tapahtui lapselle koulussa?
• Lapsi diagnoosien metsässä