Autismi tulee kreikkan sanasta autos (itse). Autismin voisi ajatella tarkoittavan vetäytymistä ja omissa maailmoissa elämistä.
Ei ole vain tiettyä rajattua autismia, vaan kysymys on laaja-alaisesta, neurobiologisesta keskushermoston kehityshäiriöstä. Autismin oireet on aiemmin virheellisesti tulkittu skitsofreniaksi. Se ei ole mielen sairaus, vaan orgaanisperäinen eli fyysisistä tekijöistä johtuva häiriö. Autismia ei aiheuta tietty syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla monet perinnölliset tekijät, raskausajan traumat, geneettiset ominaisuudet, syntymän ja sen jälkeiset jälkeiset vauriot, jotka vaikuyttavat aivojen rakenteessa ja soluissa.
Keskushermoston häiriö voi vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa. Se voi aiheuttaa yksilön kasvussa ja kehityksessä tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä, joita ovat epätavallisesti kehittyvä sosiaalinen vuorovaikutus ja kielellinen tai ei-kielellinen kehitys, sekä usein rajoittunut, toistuva ja stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Autismi ei rajoitu vain lapsuuteen, vaan autismin piirteet vaikuttaa koko elämän. Ikä muuttaa autistisia oireita. Autismi ei kuitenkaan ole kehitysvamma, vaan voi esiintyä kaikilla älykkyyden tasoilla: vaikeavammaisesta huippulahjakkaaseen henkilöön.
Autismia on kaikkialla maailmassa ja kaikenlaisissa perheissä. Sitä tavataan kaikissa kulttuureissa, vaikka autismia ei kaikkialla pidetä häiriönä tai sairautena, vaan sen on nähty kuuluvan inhimillisen ominaisuuksien kirjoon. Joissakin kulttuureissa tavataan enemmän autistisia piirteitä, kuin toisissa. Ihmisen neurologista monimuotoisuutta kutsutaan neurodiverisiteetiksi, jossa autismia pidetään autismikirjon häiriönä ja valtaväestöä neurotyypillisenä.
Kulomäki T. (1992) Mitä on autismi. Sosiaali- ja terveyshallitus, Helsinki
Moilanen
I., Mattila M-L., Lokusa S. ja Kielinen M. (2012) Autismikirjon häiriöt
lapsilla ja nuorilla. Duodecim 2012;128(14):1453-62
Gillberg C. (1989) Autism och andta barnpsykoser. Natur och Kultur, Stockholm
Gillberg C. & Hellegren I. (1990) Barn och ungdom psykiatri. Natur och Kultur, Stockholm
Wing
L. (1981) Asperger's syndrome: a clinical account. Psychological
Medicine11Wing L. (1992) Manifestations of social problems in
high-functioning autistic people. In E. Schopler and G.B.Mesibov (toim.)
High-Functioning People with Autism. Plenum, New York
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Autismi on kehittyvän keskushermoston häiriö, joka geneettisestä ja neurobiologisesta taustastaan huolimatta diagnosoidaan käyttäytymisen p...
-
1. KÄSKY Minä olen vasta lapsi. Älä satuta minua, vaan hoida minua paremmin kuin omaa lastasi. Muista, että lapsena olen herkkä ja avuton. A...
-
Yhteistoiminnallisen oppiminen vaatii itsetutkiskelua, paneutumista omiin arvoihin ja asenteisiin, ryhmän normeihin (sääntöihin) ja roolei...
-
Minä sain diagnoosin 16-vuotiaana. Kun minulle se sanottiin, kävelin kotiin 52 kilometriä, hain adoptiovanhempieni viinakaapista pullon k...
-
Autistisen lapsen kuntoutuksessa rajoittavien hallintakeinojen esimerkiksi lukkojen, aitojen, kiinnipidon, lepositeiden ja muiden fyysisten ...
-
Nuorelta ihmiseltä odotetaan sosialisoitumista. Muutoin hän leimautuu oudoksi. Oudot hakeutuvatkin outojen seuraa. Tähän Internet on tuonut ...
-
(Autismi, itseensä vetäyiyminen, kreik, autos = itse.) Autismi voidaan todeta käyttäytymistä tarkkailemalla. Oirekuva näkyy 1) puuttuvan...
-
Tuntuu oudolta kun kohtaa vastaantulijan, joka tulee jopa keskustelmaan kanssasi, mutta et millään tunnista hänen kasvojaan. Joudut kes...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti