Vuorovaikutus
on kaiken oppimisen ja sosiaalisten taitojen ydin. Vuorovaikutustaiojen
oppiminen alkaa kun vastasyntynyt vauva kohtaa äitinsä. Ihmisen kasvu
merkitsee vuorovaikutustaitojen oppimista. Niitä ei yleensä tarvitse
opettaa, vaan ne opitaan sosiaalisen kanssakäymisen
yhteydessä.
Vuorovaikutustilanteissa opimme ymmärtämään mitä toinen
ihminen ajattelee meistä ja me hänestä. Toisen osapuolen kautta opimme
ymmärtämään myös itseämme. Opimme sosiaaliset taidot siitä, miten muut
reagoivat käytökseemme. Sosiaalisten taitojen oppiminen on sekä
yksilöllistä, että kulttuuriin sidottua. Sosiaalisuus sen sijaan on
yksilöllinen ominaisuus. Kun sosiaalisissa taidoissa esiintyy puutteita
niitä voidaan oppia yhteistoiminnallisen oppimisen avulla. Varsinkin
erityisopetuksessa pyritään vahvistamaan sosiaalisia taitoja
yhteistoiminnallisen oppimisen avulla.
Lähteet:
Keltikangas-järvinen, Liisa (2010), Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. helsinki: WSOY
Sahlberg,
P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä
oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt jorinoimaan!